Keittiössä on nyt valmis liesikupu. Tässä kuvassa se on melkein puhkipalanut, 

mutta voin kertoa että se on maalattu hopeamaalilla ja reunoja hivenen patinoitu musteella.

Kiiltävä kromi olisi kaikkein paras "väri" tähän. mutta käy se näinkin. 

Seuraavaksi olisi tarkoitus alkaa tehdä jotakin noille seinien alaosille. Luultavasti maalaan ne tummanpunaisella, muuten tästä tulisi aika tylsän värinen kokonaisuus.  

Muutama kahvitikuista väsätty vihanneslaatikko odottaa vihanneksia. 

Olen aika huono pipertelemään miniruokia, joten nähtäväksi jää millaisia salaatteja saadaan. 

Ja lopuksi yksi bloggaamisen parhaista asioista:

Susanna muisti minua tällä tunnustuksella, kiitos siitä!

  

Tunnustus on tarkoitettu kaikille ihanille ja taitaville käsillätekijöille - olivatpa henkilöt sitten intohimoisia neulojia, nikkaroijia, leipureita, remppaajia, tuunaajia tai mitä vain.

                               Tunnustukseen kuuluu jatkaa seuraavia lauseita:

Jos voittaisin lotossa 10 miljoonaa... 

luovuttaisin siitä ensin hyvän osan eläintensuojelutyöhön, kuten paikalliselle kissa/koirakodille. Tunnen tärkeäksi auttaa niitä, jotka eivät voi millään lailla auttaa itseään. On minulla tietysti maallisempiakin haaveita, joita rahalla saisi toteutettua. Vanha talo pellon reunalta on hankintalistalla ensimmäisenä. Se kunnostettaisi vanhan mallin mukaan ja siellä olisi tilaa työhuoneelle ja verstaalle sekä kissoilleni valtaisa ulkotarha. Miljoonista huolimatta pitäytyisin todennäköisesti aika yksinkertaisessa elämässä ja nauttisin siitä ettei töissäkäynti ole välttämätöntä. En varmaan voisi olla hankkimatta myös pientä perheenlisäystä (nelijalkaista siis).   

Jos saisin päivän olla mies...

tuntisin oloni varmaan aika epämukavaksi, mutta olisi silti mielenkiintoista kokeilla.

Haluaisin osata...

olla järjestelmällisempi. En vain pysty pitämään kotia järjestyksessä ja hukkaan vähän väliä tavaroita. Naurettavinta on, että töissä olen itse siisteyden perikuva.

Hävettää tunnustaa, mutta...

keräilen animaatioita. Niin netistä kuin kaupoistakin. Pidän enemmän piirretyistä, kuin ihmisten näyttelemistä elokuvista. Se hävettää siksi, että usein animaatiot mielletään lastenohjelmiksi. Katson kyllä niitäkin... hmm.

Tänään aion vielä...

imuroida, pestä pyykkiä, tiskata ja vaihtaa kissojen hiekat. Aika booring, mutta sen jälkeen ajattelin tutustua uuteen cd-levyyn, jonka ostin tällä viikolla.  

Tämän tunnustuksen haluan antaa eteenpäin Kartanonrouva Eliselle, jonka kotiin todella kannattaa kurkistaa. :)

Huomaan saaneeni myös muutaman uuden lukijan, tervetuloa!

Vaihtelu virkistää sano kissa kun mummolla pöytää pyyhki. Yksi ilta sain sykäyksen jatkaa taas tätä diner-projektia. Päädyin myös korjaamaan aiempia ratkaisujani - muutin kalusteiden paikkoja ja nikkaroin takaseinän ikkunalla.  Kun suuret linjat oli jotenkuten saatu selviksi, ryhdyin napsimaan kaakeleita. Oikeastaan muuta pelkoa minulla ei nyt ole kuin että alkaako näitä ruutuja olla jo vähän liikaa? Onko värivalintakaan oikea? Tunnelmasta olisi tullut ihan erilainen jos seinät olisivat punavalkoruudulliset. Oli näissä kuitenkin niin paljon vaivaa, että en henno uusiksikaan enää tehdä. Välillä ärsytän itseäni tällä jatkuvalla jahkailulla. En saisi ikinä valmista, jos odottaisin aina siihen asti olen varma päätöksestäni.

Huuva on tekeillä tuohon työtason vasempaan päähän. Tänä aamuna sain sen kasattua kokoon, mutta huuvan pintaa pitää vielä tasoittaa ja lopuksi maalata. Minäkin odotan jännityksellä millainen siitä tulee.

Tilat saisivat olla hitusen isommat, koska nyt en saakaan enää haaveilemiani penkkejä mahtumaan tänne. Pöytä ja pari tuolia kahvilan toiseen päähän varmaankin mahtuu, se hieman lohduttaa. Mietin tätä kalusteiden järjestysratkaisua pitkään, ja olen loppujen lopuksi sitä mieltä että se on parempi näin. Halusin ikkunan työtason yläpuolelle ja paksuun puulevyyn en olisi saanut välineilläni porattua aukkoa.

 

Short translation.

Finally I decided to continue my Diner-project. I changed the furniture places, and cut the big pile of tiles. I also have a little suspicion in my mind, maybe there's too much black and white now... but otherwise I like it more like this.

Sommittelin ullakkotorniin kalusteita ja rakensin kirjoille lisää hyllytilaa.

Syksy ja kuivuneet kasvit inspiroivat jatkamaan Kalmankujan pihan täyttämistä. Pietaryrttien kukinnot ovat parhaimmillaan näin, vaikka muuten en niistä pidä. Pohjana kukkasientä, jonka valelin liimalla ja päällystin mullalla ja muulla kasveista irtoavalla hakkeella. Siihen on helppo tökkiä mitä ikinä keksiikään. Suttuista, mutta mukavaa puuhaa.

Olipa kivaa. Harmi että seinätila loppui jo kesken. Kalmankujan torni sai ylleen sanomalehtikääreen. Lehdet ovat tulosteita, jotka on sotkettu huolellisesti musteella. Nips naps kuvat irti ja seiniin kiinni vesiliima-seoksella. Nopeaa, helppoa ja hauskaa. Sopii ihmisille, joille tekemisen ilo on millintarkkaa työskentelyä tärkeämpää. Lopputulos ei kaikkien silmää ehkä miellytä, mutta minä olen tyytyväinen. Kimmoke muutokselle tuli siitä, että tummia seiniä vasten olevat tummat huonekalut ja tavarat eivät oikein näkyneet hämärässä huoneessa. Kuvaaminen oli vielä mahdottomampaa.

Loppusilaus on vielä kesken, joka tarkoittaa lähinnä listojoen laittoa ja paikkamaalausta. Pitäisi varovasti koittaa puhkoa tuo ikkunakin auki, joka alimassa kuvassa on tapetoitu päälle. Näissä jutuissa olen yleensä aivan onneton. Hirvittää, mitä tällä kertaa saan pilattua.

Short translation:
This tower was a little too dark, so I decided to hang wallpaper on it again. Wallpapers are prints wich I have dyed with inks. Then I cut them into pieces and glue on wall. Quick, easy and fun. And very useful way to do for people who don't have too much patience (like I do...). ;)

Kiitos kaunis Sinikalle, vaihtotavarat saapuivat eilen ja niitä olikin melkoinen määrä! Olen kerran aiemmin osallistunut vaihtoon, mutta tätä voisi tehdä useamminkin. Toivottavasti lähettämäni jutut olivat mieluisia ja niitä oli "riittävästi". 8)

 

Translation

I made a swap with Sinikka and look what such a bunch of items I got from her. I'm very happy. :)

Alkoi tuntua sopivalta hetkeltä palata blogin ääreen ja tässä ollaan. Kesän aikana kurkistelin ahkeraan muiden blogeja ja sormet syyhyten halusin pitkästä aikaa tehdä jotakinpientä itsekin. Niin se kuitenkin on minulla, kuten on monella muullakin, että työ haittaa harrastuksia. Tänä viikonloppuna kuitenkin tomerasti päätin, että sitä aikaa täytyy löytyä ja vietinkin eilen antoisan koti-illan mielipuuhissani.

 

 Taannoin tein mielestäni mainion oivalluksen, että leimasinmusteita voi hyvin käyttää myös mini-juttujen vanhentamiseen. Mustevalikoimani ei ole järin suuri, mutta nämä alla olevat olen todennut erinomaisen hyviksi. Tavalliset meikkisienet soveltuvat hienosti värin tuputtamiseen. Distress Ink-musteet ovat vesiliukoisia, joten märällä siveltimellä saa hienoja laveerauksia ja vanhojen paperien tuntua tehtyä ihan silmänräpäyksessä. Ei enää suttuisia akryylejä tai teen kanssa läträämista, hurraa!

Hullu ajatukseni on palata jälleen Kalmankujan torniin. Haluan tapetoida seinät vanhoilla sanomalehdillä. Ensimmäisessä kuvassa on siitä pieniä viitteitä. Saa nähdä mitä siitä tulee.

Short translation

Somehow I started to feel that I need to get back on my blog so here I am. Whole last summer I read your lovely blogs, feeling at the same time some kind of restless on my fingers. Yesterday night I decided to finally sit down and start to do something tiny. Some time ago I noticed that inks are very easy way to make papers look older. Particularly fine inks are suitable for mini-works. No more messy acrylic paints or splashing with old tea, hooray!

En ole ennen tehnyt yhtään nukkea alusta loppuun itse, mutta päätin kokeilla:

Hän on dinerin Big Mama, tempperamenttinen ja voimakastahtoinen matami, jossa on jäljellä vielä ripaus menneiden vuosikymmenien tyylikkyyttä ja sensuellisuutta. Hiukset on vielä tekeillä, enkä ole varma onko hän Se Oikea kahvilanpitäjä, vai tuleeko tilalle joku muu (jonain päivänä).

Here's Big Mama, my very first self-made miniature doll. She's strong-willed matron, which still have a touch of elegance in the past decades. Hair is still coming and I'm not sure is she the right person to keep diner? It's possible that I will make better one. Someday. :P  

Tällä kertaa diner on edistynyt parin baarijakkaran verran. Kangaskaupasta löytyi punaista keinonahkaa, eikä palalle tullut juurikaan hintaa pienen  valmistusvirheen vuoksi. Jakkaroiden istuinosan pohjana on tyhjä tuikkukippo, jalka kukkakeppiä, joka on tökätty pyöreään balsanpalaan. Pintaan hopeamaalia ja se on siinä!


I used on this chair empty tealight foil/metal, piece of wooden stick and a circle piece of balsa. Red fabric is imitation leather wich works very nice in these kind of mini-works. :)

Laitteisiin sain myös vihdoin nappulat paikoilleen:

Ja sitten hieman tavallisista aiheista poikkeavaan juttuun, nimittäin minulla on onni päästä tälle todennäköisesti aivan mahtavalle keikalle! :)

I feel very very lucky because in next summer I will go to see this concert! I can't wait to July when the big day is. This is my firt time when I will actually see at live my biggest idol... :) 

 

kuva täältä

Odottavan aika on vain kamalan pitkä,  h-hetki on vasta 22. heinäkuuta... 

Tämän päivän aurinkoinen ja lämmin ilma lupailee kevättä, jes! Kyllästyin talveen jo joulun jälkeen, joten on hurjan energinen olo heti kun aurinko hiukankin pilvenraosta pilkahtaa. Vaikken nyt käy töissäkään, tuntuu ettei vuorokauden tunnit riitä siltikään kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Koko helmikuun olen lusmuillut ja kehtaan myöntää että se on ollut aivan mahtavaa! Viimeksi lomailin kuukauden kesällä 2008, siksikin on tuntunut luksukselta elellä luontaisten unirytmien mukaan ja tehdä asioita kellosta riippumatta.

Yeah, mutta sitten varsinaiseen päivän aiheeseen. Kahvilaan näpersin tuommoiset upeat laitteet  (alempi kuva), nappulat puuttuu vielä, koska mietin vielä miten teen ne. Suttasin myös vähän kaikkea leimasinmusteilla, ja kun niillä alkaa tupputtelemaan niin on vaikea lopettaa. Veikkaan ettei terveystarkastaja päästäisi nuhteetta tätä keittiötä, mutta pakkohan vähän on patinaa olla, onhan?

Vasemmalla parila pihvien ja pekonien käristämiseen (huomatkaa rasvakouru alla!) ja oikealla rasvakeitin. Rasvakeittimessä ei ole vielä koria, ainoastaan hämäykseksi kahva. :D Mallia otin entisen työpaikan laitteesta, niin hyvin kuin ulkoa muistin. Tästä kuvasta ei hyvin näy, mutta parilan jalat on itseasiassa insuliinipiikin muovisuojuksia, jotka pätkäisin sopivan mittaisiksi. Ovat kyllä käteviä pikkuosia, ja niitä siskolta kertyykin mielimäärin.

Olen harkinnut hankkivani scenic water-vesiainetta, kun monessa blogissa on näkynyt kuinka upeita juttuja sillä saa aikaan... sen avulla onnistuisi varmaan taikoa öljytkin tuohon keittimeen.

Pari juttua alkaa olla ihan kohta valmiina. Toiselle seinälle tulee tämäntyyliset työtasot, jossa vasemmalla on tilaa parilalle ja rasvakeittimelle, keskellä on vetolaatikosto kylmäsäilytykseen ja oikealla nurkassa syvä tiskiallas. Altaan hana, laatikoston moottorin nappulat ja muut laitteet on vielä tekemättä. Samoin ilmastointilaitteet katosta odottaa tekijäänsä. Takaseinälle on tulossa hieman lisää kaakelia ja/tai rosteripintaa, ruokalistataulut, hyllyjä astioineen ja sen sellaista.

 

Toinen puoli kahvilasta asettuu suunnilleen näin. 

Toiselle puolelle mahtuu (punaisen seinän viereen) pari loossia pöytineen.

Tiskin eteen ajattelin tehdä kaksi tai kolme baarijakkaraa, 

tiskin päälle mahtuu pieni vitriini  ja varmaan myös pirtelökone ynnä muuta asiaan kuuluvaa...  

Tiskin tason reuna ei jää ihan tuollaiseksi, nythän se on aika ruma. 

Sellainen kromireuna olisi hieno, mutta mikään tähänastisista kokeiluista ei oikein ole toiminut. Maalasin sen nyt toistaiseksi vain hopealla.

Jeps, palailen kun homma edistyy. :)

Lisääntynyt vapaa-aika (ts. työt loppuivat) on poikinut vihdoin uutta näytettävää minirintamallakin. Kalmankujalle rykäisin loppujen lopuksi yhtenä iltana koko pihaa reunustavan aidan, johon sain myös kytkettyä viime vuoden puolella tekemäni portin. Jee! Piha on varsinainen sekamelska, johon pitäisi pureutua jossakin vaiheessa. Kuistilta puuttuu kattokin... 

Nyt on vain niin, että kaipasin välillä jotakin toisentyylistä tekemistä ja siksipä aloinkin toteuttaa pitkäaikaista haavettani. Siitä alustavia kuvia hieman alempana.

Kyseessä on tällainen roombox-tyyppinen, yhden huoneen mini-projekti. Sisälle on aikomus rakentua kahvila/pikaruokala, johon havittelen 50-luvun american diner-henkeä. Esikuvia ei ollut vaikea löytää, enemmän ongelmaksi tulee se, miten toteuttaa kaikki osaset...

Tällä hetkellä valmiina on vasta lattia ja tuo ylläoleva seinä. Lattia on kittiä/tasoitetta, johon raapustelin lattialaatat ja sen jälkeen maalasin ruudut akryyleillä joka toisen mustalla ja joka toisen valkoisella. Tarkoituksella lattiassa on lohkeamia ja kulumaa, koska ajattelin sen tuovan sopivan rähjäistä tunnelmaa. (tai no jos rehellisiä ollaan, niin en vain osaa tehdä siistiä ja kiiltävää jälkeä)

Seinään tein pahvikaakelit, alaosa on pahvia ja listat grillitikkua. Noiden pikkuruisten kaakeleiden asettelussa pinsetit osoittautuivat korvaamattomiksi apulaisiksi.

Toivottavasti teille lukijoille ei ole kovin suuri pettymys tämmöinen tyylisuunnan vaihdos. :)

Translation:

Lately I have done fences all over the yard. I'm kind of bored to my old dollhouse so I started to do new project. It's roombox where i'm going to build 50's american diner-style fastfood place. This is my longtime dream and I think now is right time to do it. :) Otherwise, welcome to the new followers!